Historia

HePo eli Helsingin Polkupyöräilijät ry oli alkuperäiseltä nimeltään Helsingin Polkupyöräilijäyhdistys, joka perustettiin 20.10.1981 ajamaan ”pääkaupunkiseudun pyöräilijöiden, erityisesti työmatka-, asioimis- ja harrastuspyöräilijöiden etua sekä toimimaan turvallisen, sujuvan ja viihtyisän pyöräilyn puolesta.” Samana päivänä oli perustettu valtakunnallinen Polkupyöräilijäliitto, jonka ensimmäiseksi paikallisyhdistykseksi perustettiin HePo.

Ennen HePon ja Polkupyöräilijäliiton perustamista pyöräilijöiden asiaa oli ajettu Enemmistö ry:ssä, jossa pyöräilijöillä olikin näkyvä asema. HePo kunnostautui alusta alkaen kirjelmien ja lausuntojen antajana, joita lähti niin liikenneministeriöön kuin kaupunkisuunnitteluvirastoonkin. Samoihin aikoihin käynnistyi Suomi pyöräilee –hanke, jossa myös HePo on ollut alusta alkaen mukana. 1980-luvulla pyöräilyn asema alkoi muuttua taas paremmaksi, ja pyöräteitä alettiin voimallisesti suunnitella ja rakentaa. Ei ole syytä vähätellä HePon roolia tässä kehityksessä, sillä on muistettava, että ennen HePoa ja Polkupyöräilijäliittoa Suomessa ei ollut yhtään puhtaasti pyöräilijöiden etua ajavaa järjestöä. Kun Polkupyöräilijäliiton toiminta tyrehtyi, jäljelle jäi vain HePo.

Vuonna 1983 HePo oli 12 muun eurooppalaisen pyöräilyjärjestön kanssa perustamassa Euroopan laajuista pyöräilyliittoa, European Cyclists’ Federationia (ECF), jonka tarkoituksena oli edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräliikenteen asemaa yleiseurooppalaisella tasolla. Nykyisin ECF harjoittaa lobbausta Euroopan komission ja parlamentin suuntaan.

HePo oli ECF:n täysjäsen aina vuoteen 2014 asti, jolloin Suomeen perustettiin valtakunnallinen pyöräilijöiden edunvalvoja Pyöräliitto jatkamaan Polkupyöräilijäliiton 1980-luvulla keskeytynyttä työtä. Samalla HePon ECF-jäsenyys vaihtui jäsenyyteen Pyöräliitossa. Nykyisin Pyöräliitto edustaa suomalaisia pyöräilijöitä täysjäsenenä ECF:ssä, joten Pyöräliiton kautta HePon tuki eurooppalaiselle pyöräilyn edistämistyölle jatkuu keskeytyksettä.

Vuodesta 1989 HePo on julkaissut Polkija-lehteä, jota on ilmestynyt 1-5 numeroa vuodessa. Vähäisten henkilöresurssien vuoksi lehden ilmestyminen on ollut epäsäännöllistä. Nykyään sähköinen tiedottaminen on merkittävämmässä roolissa, ja Polkija-lehden tekeminen on jäänyt taka-alalle.

Hepolaisia Bembölen kahvituvalla 1980-luvulla

Hepolaisia Bembölen kahvituvalla 1980-luvulla

Hepolaisia lähdössä Pirttimäestä 1980-luvulla.

Hepolaisia lähdössä Pirttimäestä 1980-luvulla.



Pyöräretkien järjestäminen on ollut alusta alkaen näkyvä ja merkittävä osa HePon toimintaa. Retkiä tehtiin säännöllisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös ulkomaille aina Krimiä myöten. 1990-luvulle tultaessa retkitoiminta muuttui monen vuoden ajaksi HePon pääasialliseksi toimintamuodoksi, ja vaikuttaminen jäi taka-alalle.

Liikennepoliittinen toiminta ei sentään tyrehtynyt kokonaan. HePon edustaja on ollut alusta asti mukana Sykkeli-työryhmässä, jonka Helsingin kaupunki perusti 1990-luvun alussa laatimaan pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelmaansa. Lisäksi HePo on jäsenenä Helsingin Liikenneturvallisuusyhdistyksessä ja Suomen Liikenneliitossa. 2000-luvun alusta alkaen liikennepoliittinen toiminta on jälleen vilkastunut niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Vuonna 2007 HePo liittyi Pyöräilykuntien verkosto ry:n jäseneksi ja oli samalla kyseisen yhteisön ensimmäinen pyöräilijöitä edustava jäsenjärjestö. Myöhemmin HePo liittyi myös Liikenneoikeusyhdistys ry:n jäseneksi ja vuonna 2016 Suomen Pyöräilynohjaajat ry:hyn, joka oli perustettu edellisenä vuonna.

HePon jäsenmäärä alkoi hiljalleen kasvaa 2000-luvulla. Tällä hetkellä jäseniä on yli 1800. Se ei ole suuri luku, jos sitä vertaa pyöräilijöiden määrään. Jäsenmäärä vaikuttaa suoraan HePon mahdollisuuksiin valvoa pyöräilijöiden etuja, sillä merkittävä osa toiminnasta rahoitetaan yhä jäsenmaksuilla.