Pyöräily mukana Suomen ilmastostrategian keinovalikoimassa

Hallitus julkisti torstaina 24.11. ehdotuksensa energia- ja ilmastostrategiaksi. Vuoteen 2030 tähtäävässä strategiassa esitetään konkreettisia toimia, joiden avulla pyritään kohti pitkän aikavälin tavoitetta, hiilineutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2050 mennessä.

Liikennejärjestelmälle asetettu tavoite on vähentää liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin.

Yhtenä keinona liikenteen päästöjen vähentämiseksi on strategiassa esitetty kävellen ja pyörällä tehtävien matkojen lisäämistä 30 prosentilla. Käytännössä tämä edellyttää, että liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta huolehditaan ja että kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksiä parannetaan. Strategiassa todetaan lisäksi, että myös kaavoituksessa ja pysäköintinormeissa on varauduttava liikkumistottumuksien muuttumiseen.

Valtakunnalliset pyöräliikenteen etujärjestöt Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto ovat ottaneet kiittäen vastaan hallituksen linjauksen kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseksi. Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen kertoo, mitä linjaus käytännössä tarkoittaa:

Jos nyt ajat autolla edestakaisin töihin ja illalla kuntosalille, olisi jatkossa yksi näistä matkoista tehtävä lihasvoimalla. Jotta näin suuri muutos liikkumistavoissa saadaan aikaan, täytyy pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita parantaa huomattavasti. Ihmiset valitsevat pyörän, kun se on nopea, sujuva ja helppo kulkumuoto.

Järjestöjen mukaan kyseessä on merkittävä muutos suomalaisessa liikennepolitiikassa. Aiemmin valtio on jättänyt pyöräilyn ja kävelyn kuntien huoleksi, vaikka kolmannes suomalaisten tekemistä matkoista tehdään kävellen tai pyörällä. Hyödyt olisivat taloudellisesti merkittävät, kertoo Koistinen:

Valtion pitääkin muuttaa käytännön liikennepolitiikkaansa suosimaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä – tämä olisi myös kansantalouden kannalta kestävin ratkaisu. Pyöräily tuottaa jo nyt yli 1,1 miljardia vuodessa yhteiskunnalle terveyshyötyinä ja tämä olisi helposti tuplattavissa.

Pyöräliitto ja Pyöräilykuntien verkosto ehdottavat, että valtio tukisi kuntien pyöräilyinfrastruktuurin rakentamista, rakentaisi taajamien välisen pyöräilyn laatukäytäväverkostoa, uudistaisi työmatkakorvausjärjestelmän ja tukisi sähköavusteisten pyörien hankintaa.

Näistä ehdotuksista ensimmäinen eli valtion ja kuntien yhteistyö on jo kirjattu strategiaan. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen infrastruktuurin keinoin vaatii kuitenkin tuekseen tiivistä yhdyskuntarakennetta ja liikenteen ja maankäytön huolellista yhteensovittamista. Kun palveluita on saatavilla läheltä, ei erillisille automatkoille ole tarvetta.

Sen lisäksi, että kävellen ja pyöräillen tehtyjen matkojen lisääntyminen parantaa liikenteen enrgiatehokkuutta sekä vähentää ilmastopäästöjä, tuo muutos monia muitakin etuja. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden parantaminen muuttaa kaupunkeja oleellisesti viihtyisämmiksi paikoiksi. Melu, pöly ja pakokaasut vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee. Samalla ruuhkat vähenevät ja autoilu on helpompaa niille, jotka siihen joutuvat turvautumaan.

Järjestöt huomauttavat, että hallitus haluaa ohjata tukia myös biopolttoaineille, sähköautoihin ja romutuspalkkioon, mutta tehokkaampaa olisi kuitenkin vähentää yksityisautoilua erityisesti kaupungeissa. Käyttövoiman muutos ratkaisee vain yhden autoilun ongelmista, jäljelle jäävät vaikutukset turvallisuuteen, terveyteen ja tilankäyttöön sekä tuotantovaiheen materiaalituotanto. Sähkö ja biopolttoaineetkaan eivät synny tyhjästä, ja niiden tuotantoon liittyy omat ongelmansa. Paras hyötysuhde saavutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä, korostaa Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen:

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet ovat investointi, joka tuottaa voittoa ja päästövähennyksiä parhaalla hyötysuhteella.

pyoraliikennetta-talvioloissa-oulu

Pyöräliikennettä talvisissa oloissa Oulussa.

Tagit:, , ,