Puheet ja todellisuus Töölönlahdenkadulla

Paljon puhetta

Vuoden 2014 lopussa valmistui Karamzininrannan pyörätie, joka on tärkeä pyöräliikenteen pääreitti sekä baanaverkon osa. Pyörätien kanssa risteää kokoojakatu Töölönlahdenkatu, jota pitkin kulkevat Elielinaukiolle menevät bussit. Lisäksi Töölönlahdenkadulla on jonkin verran Elielin parkkihalliin tai tonteille kuten Sanomatalolle suuntautuvaa autoliikennettä.

Kesäkuun alussa risteykseen ilmestyi aivan uudenlainen liikennemerkki, jossa ”muistutetaan” pyöräilijöitä väistämisestä. Kaupunkisuunnitteluvirasto oli pystyttänyt sen saamansa aloitteen perusteella, jonka mukaan pyöräilijät eivät noudata risteyksessä velvollisuuttaan väistää autoliikennettä.

Pyöräilijä väistää -kyltti Töölönlahdenkadun ja Karamzininrannan risteyksessä

Pyöräilijä väistää -kyltti Töölönlahdenkadun ja Karamzininrannan risteyksessä.

 

Tällaista merkkiä ei ole tieliikenneasetuksessa, ja sen laillisuus on on vähintäänkin kyseenalainen. Lisäksi kyltti on harhaanjohtava, sillä Karamzininrannasta tulevien autoilijoiden kuuluu tässä väistää pyöräilijöitä. Asiasta käytiin keskustelua Twitterissä.

Elokuussa Helsingin Sanomat uutisoi pyöräilijöiden käyttäytymisestä Töölönlahdenkadun ja Karamzininrannan risteyksessä:

Pyöräilijöiden holtitonta syöksyilyä suojatielle yritetään suitsia uudella kyltillä Helsingissä (HS kaupunki 28.8.2016)

Tarvitsisiko Helsingin sekavin fillariristeys liikennevalot? (HS kaupunki 25.8.2016)

Ongelma oli syntynyt. Töölönlahdenkadun ja Karamzininrannan risteys oli julistettu Helsingin sekavimmaksi fillariristeykseksi, jonne pyöräilijät holtittomasti syöksyilevät. Asia olisi ratkaistava, vaikka sitten liikennevaloilla.

Todellisuus

Jokainen arkimatkojaan Helsingissä pyöräillyt tietää, että pyöräilijät joutuvat jatkuvasti luopumaan oikeuksistaan ja joustamaan isomman oikeuden edessä. Siksi juuri tämän risteyksen nostaminen ongelmaksi tuntuukin kummalliselta. Jos mediat tekisivät jutun jokaisesta risteyksestä, jossa väistämisjärjestys menee väärinpäin, eivät ne muuta ehtisi tekemäänkään.

Väärä väistämisjärjestys näyttääkin olevan ongelma vain silloin, kun joustava osapuoli on autoilija. Siitäkin huolimatta, että autoilijan sääntörikkomus on paljon vakavampi. Kun pyöräilijä jättää noudattamatta väistämissääntöä ajoradalle tullessaan, hän vaarantaa itsensä. Kun autoilija jättää noudattamatta väistämissääntöä pyörätien jatkeelle tai suojatielle ajaessaan, hän vaarantaa toisen ihmisen.

Kuinka ongelmallinen Töölönlahdenkadun risteys todella on? Syöksyilevätkö pyöräilijät ajoradalle holtittomasti? Jäsenemme Esko Kurvinen teki pienimuotoisen kenttätutkimuksen aiheesta.

Tunnelma oli leppoisa ja muut tiellä liikkuvat huomioon ottava. Ei ollekaan sellainen kaaos kun lehtijutuista saattaisi päätellä. En havainnut kaahailevia autoilijoita tai polkupyöräilijöitä, ja ihmiset näyttivät seuraavan risteävän tien liikennettä suht. huolellisesti, ihan kulkumuodosta riippumatta.

Tulokset:

1) Suurin osa tilanteista meni väistämissääntöjen mukaan (32). Rikkeitä tuli puolet tästä (16).

2) Autoilijat rikkoivat väistämissääntöjä selvästi eniten, eli eivät antaneet tilaa jalankulkijoille. […]

3) Lähes kaikki tilanteet, joissa polkupyöräilijä ylitti risteyksen ennen autoa, olivat joko sellaisia, että autoilija antoi tietä hidastamalla hyvissä ajoin, tai sellaisia, että risteystä oli samaan aikaan ylittämässä myös jalankulkija.

4) Havaitsin vain kaksi tilannetta, joissa polkupyöräilijä ajoi röyhkeästi risteykseen, siten, että auto (toisessa henkilöauto ja toisessa bussi) joutui tekemään äkkipysäytyksen. Nämä tilanteet olivat kieltämättä aika pahan näköisiä, ja jos/kun näitä liikenteessä näkee, niin ne varmasti jäävät mieleen paremmin kuin tilanteet, joissa kaikki sujui normaalisti. […]

toolonlahdenkatu_vaistamisjarjestys

Vaikuttaa siltä, että oikea ongelma onkin aivan muu kuin ”pyöräilijöiden syöksyily”, jota tapahtuu enemmänkin puheissa kuin todellisuudessa. Mutta se, että autoilijat eivät anna jalankulkijoille tietä, ei nähtävästi ole tässä risteyksessä kauhistelun arvoinen ongelma vaan ainoastaan normaali asioiden tila.

Mitä risteykselle pitäisi tehdä

Pitäisikö risteykselle kuitenkin tehdä jotain? Ei ole aivan selvää, miten väistämisjärjestys tässä pitäisi asettaa. Väylä on osa baanaverkkoa ja pyöräliikennettä on paljon. Myös jalankulkuliikenne tulee kasvamaan keskustakirjaston rakentamisen myötä. Henkilöautoliikenteelle Töölönlahdenkatu on vain parkkihallin liittymä. Toisaalta siinä kulkee ruuhka-aikaan runsaasti busseja.

Mutta bussikuskien pitäisi tässä joka tapauksessa väistää suojatietä ylittäviä jalankulkijoita. Jos väistämisvelvollisuus on pyöräliikenteelle sen perusteella, että bussiliikenteen sujuvuus menee edelle, pitäisi tämän perusteella poistaa myös suojatie ja tehdä jalankulkijoistakin väistämisvelvollisia, jotta bussiliikenteen sujuvuus ei häiriinny.

Ainakaan tilannetta eivät auta kauhistelu, pyörällä liikkuvien moralisointi tai itse keksityt höpökyltit. Vaikka pyörätiellä olisi kolmio, ihmiset toimivat sen mukaan, mitä liikenneympäristö heille viestittää. Vastaavanlainen risteys on Intiankadun ja Kumpulantaipaleen risteys, jossa pyörätiellä on kolmiot, mutta jossa autoilijat antavat pyöräilijälle järjestään tietä. Jotkut voivat luulla, että Karamzininrannan pyörätie on etuajo-oikeutettu, koska se näyttää siltä ja koska niin sen pitäisi pyöräliikenteen pääreittinä ollakin.

Kun liikenneympäristö on ristiriidassa väistämissääntöjen kanssa, ei tilanne korjaannu pelkillä liikennemerkeillä. Ainoa kestävä ratkaisu on muuttaa liikenneympäristö vastaamaan väistämisjärjestystä tai väistämisjärjestys vastaamaan liikenneympäristöä. Kaupunki on asettanut tavoitteeksi lisätä pyöräilyn kulkutapaosuutta. Karamzininrannan ja Töölönlahdenkadun risteyksessä – tulevan keskustakirjaston kupeessa ja yhdellä tärkeimmistä pyöräliikenteen pääreiteistä – on perusteltua korottaa suojatie ja pyörätien jatke ja asettaa väistämisvelvollisuus ajoradalle.

Tagit:, ,