Oikaisuvaatimus Helsingin Sanomiin

Maaliskuun lopulla ja huhtikuun aikana Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa julkaistiin useita artikkeleita, joissa väärinkäsitykseen perustuen kritisoitiin pyöräilijöiden sääntötuntemusta ja levitettiin harhaanjohtavaa tai väärää tietoa liikennesäännöistä. Huhtikuussa HePo lähetti Helsingin Sanomille oikaisuvaatimuksen, jossa se vaati virheiden ja harhaanjohtavan tiedon korjaamista. Lopulta Helsingin Sanomat korjasi alkuperäisen uutisen virheen, josta kaikki lähti liikkeelle.

Trafin edustajan väärinkäsitys

Koko uutisten ja mielipiteiden vyyhti lähti liikkeelle Helsingin Sanomien uutisesta Pyöräilijöiden huono tietämys huolestuttaa asiantuntijaa – ”Väistämis­säännöt tuottavat pyöräilijöille ongelmia” 29.3.2015. Siinä Helsingin Sanomat haastatteli Trafin virkamiestä, joka antoi lausunnon pyöräilijöiden heikosta sääntötuntemuksesta. Virkamiehen päätelmä, että juuri pyöräilijät eivät osaa sääntöjä, ei kuitenkaan perustunut valtakunnalliseen tutkimukseen vaan Seinäjoen yläkoululaisille tehtyyn kyselyyn.

Helsingin Sanomien uutinen johti ensin yhteen Ilta-Sanomien uutiseen, sitten toiseen Ilta-Sanomien uutiseen, joissa molemmissa samaa virhettä toistettiin. Uutiset saivat aikaan runsaasti palautetta. Myös Liikenneturva otti omilla sivuillaan kantaa, ettei mainitusta yläkoululaisille suunnatusta kyselystä voi tehdä koko väestöä koskevia päätelmiä (Sääntötuntemus on kaikkien asia, Liikenneturva 31.3.2015).

Helsingin Sanomat jatkoi aiheesta julkaisemalla pääkirjoituksen (Minä menen nyt! HS 31.3.), jossa jälleen annettiin ymmärtää, että erityisesti pyöräilijät eivät osaa sääntöjä. Lisäksi heitä nimiteltiin.

Kirjoitus herätti niin ikään runsaasti palautetta. Myös HePo oli mediasotkun aikana yhteydessä Helsingin Sanomiin sekä Ilta-Sanomiin ja selitti muun muassa, miksi on vaarallista tiedottaa liikennesäännöistä väärin.

Espoon onnettomuus ja lisää pääkirjoituksia

Huhtikuun 11. päivänä Espoossa tapahtui vakava liikenneonnettomuus, jossa kääntyvä autoilija jätti väistämättä suoraan ajavaa pyöräilijää – tuhoisin seurauksin. Vastauksena tapahtuneeseen Helsingin Sanomat julkaisi uuden pääkirjoituksen, joka keskittyi pyöräilykypärän käyttämiseen (Kypärä on halpa henkivakuutus, HS 15.4.2015). Kirjoituksessa ei mainittu, että autoilija oli tilanteessa väistämisvelvollinen. Kirjoituksessa levitettiin myös harhaanjohtavaa tietoa pyöräilyn turvallisuudesta sekä kypärän suojavaikutuksesta.

Helsingin Sanomien kypäränäkökulma onnettomuuteen nostatti edelleen lisää kritiikkiä. Asiallisiakaan palautteita ei julkaistu. Sen sijaan Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio vastasi palautteisiin jälleen uudella pääkirjoituksella (Köyhien kyykyttäjä ja autoilijoiden kätyri – näin meitä mielipiteiden kirjoittajia haukutaan HS 24.4.2015).

Oikaisuvaatimus ja korjaus

HePo oli lähettänyt 23.3. Helsingin Sanomille oikaisuvaatimuksen, jossa se vaati harhaanjohtavien ja väärien tietojen korjaamista. Helsingin Sanomat vastasi HePolle 27.3. Vastauksen mukaan asiavirheitä ei ole, ja siksi Helsingin Sanomilla ei ole velvoitetta korjata mitään tietoja. Liikennesääntöjä ei tarvitse korjata, koska pääkirjoituksissa esitetyt säännöt ovat vain nyrkkisääntöjä, ja koska rajatussa tilassa ei ole mahdollisuutta esittää sääntöjen poikkeuksia. Kun HePo kysyi, mihin ”lääketieteellisiin selvityksiin” perustuvat pääkirjoituksessa esitetyt väitteet kypärän tehokkuudesta, Helsingin Sanomat vastasi, että niitä tarjoaa Google ja Liikenneturva.

Seuraavana päivänä Helsingin Sanomat oli kuitenkin korjannut alkuperäiseen uutiseen tiedon pyöräilijöiden liikennesääntöjen osaamisesta:

Tarkennus 28. huhtikuuta: Pohjonen viittaa Seinäjoen yläkoululaisille tehtyyn kyselyyn, johon vastasi noin 365 yläkoululaista. (HS 29.3.2015)

Juuri tästä virheestä lähti liikkeelle koko väärinkäsitysten, harhaanjohtavan tiedottamisen, mielipiteiden ja faktojen sekoittamisen sekä palautteiden vyöry.


Mainitut artikkelit:

Tagit:,