Pyöräilyn pikatiet nopeuttavat matkaa

Velo-city 2013

Tämä kirjoitus on viime vuoden Velo-citystä, ja se jäi aikoinaan julkaisematta. Teksti on kuitenkin edelleen ajankohtainen, sillä vuoden aikana Helsingin pyörätieverkossa ei varsinaisesti ole tapahtunut edistystä. 


Helsingissä pyöräillessäni joudun jatkuvasti väistelemään pysäköityjä autoja, reunakiviä, kuoppia ja eksyneitä jalankulkijoita huonolaatuisilla pyöräteillä, jotka ovat vaarallisen kapeita, kiipeilevät jatkuvasti ylös ja alas, mutkittelevat miten sattuu ilman opastusta ja päättyvät epäloogisesti. Siispä Wienin Velo-city 2013 -konferenssissa minulle yksi kiinnostavimmista esityksistä oli ruotsalaisen Michael Kouckyn ja hollantilaisten Sjors van Durenin, Martijn te Lintelon ja Wim Botin The Fast Lane to Cycle Super Highways, suomeksi pyöräilyn pikatiet. Niitähän meilläkin tarvitaan! Suunnistin täpötäyteen saliin kuuntelemaan korvat höröllä pyöräilyn esimerkkimaiden oppeja pyöräilyn edistämisestä. Kolmasosa yleisöstä joutui seisomaan, kun istumapaikkoja ei riittänyt kaikille. Esitys oli innostava. Herrat pyöräliikenteen asiantuntijat kertoilivat arkipäiväiseen sävyyn asioita, jotka SCAFT-ideologiaan totutetulle suomalaiselle kuulostivat hyvinkin radikaaleilta, elleivät jopa poliittisesti epäkorrekteilta. Kuten esimerkiksi, että pyörätiet ovat vain pyöräilijöille. Tai että pääväylillä pitää olla mahdollista ajaa nopeaa vauhtia.

Tällä pyöräilyn pikatiellä on myös kapea jalankulkijoille varattu tila. Houtensepad, Utrecht. Kuva: Herbert Tiemens.

Tällä pyöräilyn pikatiellä on myös kapea jalankulkijoille varattu tila. Houtensepad, Utrecht. Kuva: Herbert Tiemens.

 

Mitä ovat pyöräilyn pikatiet?

Jotta voisimme ymmärtää pyöräilyn pikatien olemusta, vaikkemme olisi koskaan sellaista nähneetkään, tarkastellaan hetki meille kaikille tuttua asiaa, moottoritietä. Moottoriteitä rakennetaan, jotta autolla pääsisi mahdollisimman suoraan ja nopeasti paikasta toiseen. Risteykset, liikennevalot ja muu kuin autoliikenne on poistettu, jotta autoilija voisi edetä pysähtymättä. Molempiin suuntiin vie useita kaistoja, joita pitkin autot voivat edetä rinnakkain, ja ohittaminen on turvallista ja helppoa. Kaistat ovat niin leveitä, että niillä voi ajaa yli 80 km/h nopeudella. Tie on tehty tasaiseksi ja suoraksi louhimalla kallioita ja rakentamalla siltoja. Moottoritie on liikenneratkaisu, jonka prioriteettina on sujuva ja nopea autoilu. Se tekee autoilusta houkuttelevaa.

Mitä jos samoja kriteerejä sovellettaisiin pyöräteihin? Pyörätiet kulkisivat suorinta reittiä paikasta toiseen. Risteyksissä pyöräilijälle olisi annettu valoetuus, etuajo-oikeus tai rakennettu loiva eritasoliittymä. Pyörätie olisi niin leveä, että kaksi pyöräilijää mahtuisi helposti ajamaan rinnakkain, ja turvallinen ohittaminen olisi aina mahdollista. Pyörätie olisi suora ja tasainen, kaarresäteet olisivat loivia, ja nopea eteneminen olisi mahdollista. Pyörätie olisi vain pyöräilijöille; se olisi kokonaan erillään autoliikenteestä, mopoilusta ja jalankulkusta.

Tällainen pyörätie on pyöräilyn pikatie. Pyöräilyn pikatie on liikenneratkaisu, jonka prioriteettina on sujuva ja nopea pyöräily. Se tekee pyöräilystä houkuttelevaa.

Uusia työmatkapyöräilijöitä ja ajansäästöä

Pyöräilyn pikateiden kohteena on erityisesti nopea työmatkapyöräily. Tavoitteena on paitsi houkutella uusia pyöräilijöitä tekemällä pyöräilystä kilpailukykyinen vaihtoehto autoilulle, myös lyhentää nykyisten työmatkapyöräilijöiden matka-aikaa. Pikatiet ovat tyypillisesti 5–20 km pituisia runkoväyliä, jotka yhdistävät korkean käyttäjäpotentiaalin asutus- ja työpaikkakeskittymiä. Pikatien rakentamisen ehtona on, että reitin matka-aika todella lyhenee ja pyöräilystä tulee huomattavasti aiempaa sujuvampaa. Arnhem-Nijmegenin alueelle Hollantiin valmistuu vuonna 2014 yhteensä 46 kilometriä pyöräilyn pikateitä. Yhteensä Hollantiin on kaavailtu rakennettavaksi ja parannettavaksi 675 kilometriä pyöräilyn pikateitä vuoteen 2025 mennessä, ja samalle vuodelle on asetettu tavoitteeksi 35 %:n kulkutapaosuus. Pikateiden rahoitukseen osallistuvat kuntien lisäksi valtio. 61 % hollantilaisista asuu korkeintaan 15 kilometrin päässä työpaikastaan, joten potentiaalia pyöräilyn lisäämiselle löytyy. Sähköavusteisten pyörien yleistyminen on myös kasvattanut keskimääräistä pyöräilymatkaa.

Risteyksessä ajoradan kanssa pyöräilijällä on etuajo-oikeus sekä tasainen ja jatkuva asfaltti, autoilijalla väistämismerkit ja hidastetöyssy. Schonenburgseind, Houten. Kuva: Herbert Tiemens.

Risteyksessä ajoradan kanssa pyöräilijällä on etuajo-oikeus sekä tasainen ja jatkuva asfaltti, autoilijalla väistämismerkit ja hidastetöyssy. Schonenburgseind, Houten. Kuva: Herbert Tiemens.

 

Laatua, sujuvuutta ja sosiaalisuutta

Laatustandardeja ajatellen pyörätiet eivät ole yhtään vähemmän tärkeitä kuin moottoritietkään. Pikateiden kriteerejä ovat muun muassa viihtyisyys, tasainen tien pinta sekä loivat kaarteet ja korkeuserot. Pyörätiet kulkevat kohteiden välillä suorinta linjaa pitkin, ja ne on mitoitettu 25 kilometrin tuntinopeudelle. Pikatien leveys on minimissään neljä metriä, jotta turvallinen ohittaminen olisi aina mahdollista. Tanskassa ja Hollannissa on myös ymmärretty sosiaalisuuden merkitys pyöräilyn lisäämisen mahdollisuutena. Yhteen suuntaan täytyy mahtua kaksi pyöräilijää rinnakkain, ja jos väylä on vilkkaasti liikennöity, kolme pyöräilijää rinnakkain. Seurassa pitkäkin matka taittuu kuin itsestään. Päivittäiset pyöräilijämäärät ovat pikateillä 2000:sta ylöspäin, vilkkaimmilla reiteillä Amsterdamissa jopa 20 000 pyöräilijää päivässä.

Pyöräilyn pikateillä pyöräilijä on ykkönen

Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota pysähdysten minimointiin. Jokainen pysähdys ja uudelleen kiihdytys syö lihasvoimalla kulkevan pyöräilijän energiaa ja pienentää siten pyörällä saavutettavaa etäisyyttä. Suora tie, jota pitkin pyöräilijä voi edetä tasaista vauhtia, tekee kauempanakin olevista kohteista pyörällä saavutettavia. Pikateillä vältetään liikennevaloja, ja vilkasliikenteisten katujen risteyksiin tehdään ali- ja ylikulkuja. Ajoradan ja pyörätien risteyksessä pyöräilijällä on etuajo-oikeus. Myös pyöräteiden keskinäinen hierarkia on selvästi osoitettu väistämismerkeillä ja väri- tai materiaalieroilla. Tanskassa ja Hollannissa pyöräilyn pikatiet merkitään usein punaisella asfaltilla.

Pyöräilyn pikatiet on kokonaan erotettu autoliikenteestä, ja ideaalitilanteessa myös mopoilu on kielletty. Pyörän ja mopon merkittävä nopeusero on turvallisuusriski, ja mopoilun aiheuttamat saasteet ja melu heikentävät viihtyisyyttä. Jalankulkuun ei kannusteta pyöräilyn pikateillä, koska se vesittää nopean pyöräilyn idean. Jalankulku on kuitenkin sallittu, ja joskus pyörätien yhteydessä on materiaali- tai korkeuserolla erotettu jalkakäytävä. Se on kapea, sillä väylä on osoitettu ensisijaisesti pyöräilijöille, eikä sinne ole tarkoitus houkutella jalankulkijoita.

Pyöräilyn pikateillä on infrastruktuurissa oma identiteettinsä. Ne erottuvat laadullaan selvästi muusta pyörätieinfrasta. Pikatie voi olla merkitty numerolla ja myös omalla tunnuksella. Arnhem-Nijmegenin alueella pyöräilyn pikatiet tunnistaa pimeälläkin erityisestä katulampusta, jonka muotoilua on inspiroinut polkupyörän ketju. Ketjun muotoinen logo on osa alueen pyöräilyn pikateiden brändiä.

Think car, plan for bicycle. Pyöräteiden keskinäinen hierarkia on selvästi merkitty väistämismerkein. Saareke ohjaa ajolinjoja risteyksessä. Kanaaldijk west, Breukelen. Kuva: Herbert Tiemens.

Think car, plan for bicycle. Pyöräteiden keskinäinen hierarkia on selvästi merkitty väistämismerkein. Saareke ohjaa ajolinjoja risteyksessä. Kanaaldijk west, Breukelen. Kuva: Herbert Tiemens.

 

Hyödyt mitataan rahassa

Kun satojen miljoonien eurojen autoiluhankkeita perustellaan autoilijoiden parin minuutin ajansäästöllä, miksipä ei myös muutamien miljoonien pyöräilyhankkeita perusteltaisi pyöräilijöiden ajansäästöllä. Jos pyöräilijän keskinopeus nousee 15 kilometristä tunnissa 20 kilometriin tunnissa, aikaa säästyy minuutin verran jokaista kilometriä kohden. Ruotsalaisten laskelmien mukaan 500 pyöräilijää säästää 200 työpäivän aikana 200 000 – 300 000 euroa vuodessa. Päälle ropisevat vielä pyöräilyn mittavien terveysvaikutusten tuomat eurot. Helsingin kaupungin tekemän selvityksen mukaan pyöräilyyn investoitu euro tuo kahdeksan euroa takaisin. Laadukas väylä houkuttelee uusia pyöräilijöitä, joista jokainen tuo Pohjoismaiden ministerineuvoston mukaan 900 euron rahallisen hyödyn vuodessa. Pyöräilyn tuomaa parempaa elämänlaatua ei voi kuitenkaan rahassa mitata.

Baanoja tulossa myös Helsinkiin

Helsingissä pyöräilyn pikateiden kriteerien mukaisia pyöräteitä ei ole toistaiseksi nähty. Suunnitteilla niitä kuitenkin on, ja kaupunki käyttää niistä nimityksiä laatukäytävä ja baana. Uusia baanoja on kaavailtu esimerkiksi pääradan, Länsiväylän ja Itäväylän varteen sekä Keskuspuistoon. Toivon mukaan tulevat baanat todella ovat laadukkaita – laadukkaampia kuin keskustan entiseen ratakuiluun rakennettu Baana, joka on tosiasiassa vain vanhojen suunnitteluperiaatteiden mukainen pyörätie: pyöräilijöille varattu tila on aivan liian kapea, pinta on epätasainen ja jalankulkijat on osoitettu samaan tilaan. Ratakuilu-Baanan etuja ovat lähinnä suoruus ja autoliikenteestä erottelu – ominaisuudet jotka pyöräilijöiden onneksi olivat vanhassa ratakuilussa jo valmiiksi.

Pyöräilyn pikateiden ehdoton edellytys on korkea laatu, joka ei synny pelkästään liimaamalla laatukäytävä-nimilappuja vanhentuneiden periaatteiden mukaan suunnitelluille pyöräteille. Jos laatukäytävä ei ole laadukas, sana ”laatu” ei enää tarkoita mitään. Kuten kestävän liikenteen asiantuntija Michael Koucky totesi: ”If you call something super, it would better be it.”

Laatukäytävien toteutuminen on meillä vain ajan kysymys. Rakennetaanko ne ennemmin vai myöhemmin, riippuu siitä, paljonko ne kohtaavat matkan varrella poliittista ja byrokraattista vastustusta. Mitä nopeammin kaupunki saa ne aikaiseksi, sitä kannattavammaksi investointi kaupungille tulee. Mitä myöhemmäksi niiden toteutusta lykätään, sitä enemmän kaupunki hukkaa pyöräilijäpotentiaalia ja menettää selvää rahaa.

Lisätietoa Helsingin alueelle tulevista laatukäytävistä löytyy kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilta http://ww.hel.fi/pyoraily. Hollantilaisiin pikateihin voi tutustua esimerkiksi sivustoilla http://arnhemnijmegencycling.com/ ja http://herberttiemens.wordpress.com/2013/09/25/road-map-for-more-cycling/

Hollantilaiset Martijn te Lintelo, Sjors van Duren ja Wim Bot esittelemässä pyöräilyn pikateitä. Kuva: Marjut Ollitervo.

Hollantilaiset Martijn te Lintelo, Sjors van Duren ja Wim Bot esittelemässä pyöräilyn pikateitä.


Teksti: Marjut Ollitervo

Tagit:, , ,